Keskiössä hyvinvointi ja inhimilliset kokemukset

Sairaalaympäristöt tukevat sairauksien tehokasta paranemista, mutta unohtavat liian usein sängyssä makaavan potilaan. Terveyden ja hyvinvoinnin arkkitehtuuri luo ympäristöjä, joissa ihmisen on hyvä olla.

Tarvitsemme sairaala- ja hoitotiloja, jotka sairauksien parantamisen ohella tukevat ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Ihmiskeskeinen suunnittelu antaa kaikille aisteille mahdollisuuden ottaa kiinni siitä, mikä rauhoittaa mieltä ja luo turvallisuutta.

”Väestön ikääntyessä yhä useampi kohtaa kuoleman sairaalan kroonikko-osastolla tai vanhusten asumisyksikössä, joissa ympäristö on laitosmainen tai kaukana rauhallisesta. Ihmiskeskeisesti suunnitelluissa tiloissa elämä voidaan saattaa kauniisti päätökseen”, sanoo Aalto-yliopiston terveyden ja hyvinvoinnin arkkitehtuurin työelämäprofessori Laura Arpiainen.

Kuoleman lähestyessä ihmisen aistit hiipuvat pikkuhiljaa, viimeisenä katoaa yleensä kuulo. Mikä on viimeinen ääni, jonka sinä haluaisit kuulla? Onko se piippaava summeri, askelten kiireinen kopina, puhelimen pirinä? Vai voisiko se olla veden liplatus, linnun liverrys tai tuulen kohina?

Tällaista pohtivat Aalto-yliopiston arkkitehtiopiskelijat viime keväänä, kun tehtävänä oli suunnitella saattohoitokoti. Design for End of Life Care -kurssilla oltiin isojen kysymysten äärellä: millainen on hyvä kuoleman ympäristö?

Kodinomaisuutta laitosten sijaan

”Saattohoitokoti on viimeinen paikka heille, joiden elämä on päättymässä. Kuolemaa edeltävät päivät ovat myös perheelle rankkoja. Kodinomainen ympäristö antaa tilaa kuolemaan valmistautumiselle ja viimeisten asioiden selvittämiselle.”

Kurssilla opiskelijat saivat tuntumaa siitä, että suunnittelua aloitettaessa pöydän ympärille tarvitaan useita osapuolia. Opiskelijat eläytyivät eri rooleihin, kuten kuoleva potilas, sairaanhoitaja, ylilääkäri, psykologi, vapaaehtoinen ja puutarhuri.

”Lemmikeistä lohtua tuova koiraterapeutti sai perustella, miksi pihalle tarvitaan puskia ja vesipisteitä, kunnallispoliitikko joutui kuuntelemaan naapurien valitusta kuolemankeskuksesta. Urkuri kertoi seinien eristämistarpeista. Hoitotilojen hyvä suunnittelu on paljon muutakin kuin sänkyjen piirtämistä.”

Espoon kaupunki osoitti kurssille tyhjillään olevan tontin Nuottalahdesta meren ääreltä.

”Kurssilla laitoimme siemenet itämään siihen, että tontille nousisi tulevaisuudessa saattohoitokoti. Suomessa on vain neljä saattohoitokotia. Niitä tarvitaan ehdottomasti lisää.”

Työpaikka ja koti samaan aikaan

Sairaalassa tartuntojen ehkäisy ja tiukat hygieniavaatimukset sanelevat pitkälti tilojen suunnittelua ja materiaalien valintoja. Saattohoitokodissa sen sijaan voi olla puupintoja ja kasveja, siellä voi kietoutua omaan huopaan ja sinne ovat tervetulleita myös lemmikkieläimet. Hyvä hoitoympäristöjen suunnittelu huomioi kaikki aistit.

”Lohtua voi tuoda myös luonto. Kurssilla maisema-arkkitehtuurin opiskelija loi rakennuksen ympärille eri aisteilla koettavan terapeuttisen puutarhan, jossa voi vaikka vielä kerran tuntea auringon lämmön kasvoillaan tai istutuslaatikon mullan sormissaan. Pihalle piirtyi tuoksuvia pensaita, värikkäitä kasveja ja pesäpaikka yksinoloa varten. Aallon Media Lab auttoi sisä- ja ulkotilojen äänisuunnittelussa.”

Erään kurssilla olleen opiskelijan isä kuoli hiljattain oltuaan pitkään sairaalassa. Opiskelija koki sairaalaympäristön ahdistavana ja kiinnitti huomiota myös hoitajien tilojen puutteeseen. Hän suunnitteli kodinomaisen saattohoitokodin, jossa myös henkilökunnan tarpeet on huomioitu.

”Saattohoitokodit ja muut hoitoympäristöt ovat samaan aikaan sekä työpaikkoja että koteja. Työntekijät tarvitsevat turvalliset ja asianmukaiset työolosuhteet ja potilaat kotia muistuttavan ympäristön. Valitettavan usein kodinomaisuus kärsii hoidon vaatimusten kustannuksella. Rakennamme laitoksia.”

Synnytyssaleista vanhustenkoteihin

Arpiainen on Aalto-yliopiston, ja samalla koko Suomen, ensimmäinen terveyden ja hyvinvoinnin arkkitehtuurin professori. Professuuri yhdistää terveyden ja hyvinvoinnin sekä ihmiskeskeisten elinympäristöjen suunnittelun, jotka ovat molemmat Aallon tutkimuksen avainalueita. Tavoitteena on ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin huomioiminen hoitopalvelujen ja -ympäristöjen suunnittelussa.

”Sairaanhoidon prosessi ja sen tekniset vaatimukset ovat tilojen suunnittelussa äärimmäisen tärkeitä, mutta pitää myös ymmärtää, että potilaat ovat ihmisiä. Haluan työssäni vaikuttaa siihen, että potilas- ja perhekeskeinen suunnittelu saa enemmän jalansijaa.”

Arpiaisen pesti arkkitehtuurin laitoksella alkoi syyskuussa 2018, kun hän palasi Suomeen yli 20 Kanadassa vietetyn vuoden jälkeen. Kanadassa Arpiainen työskenteli sekä arkkitehtitoimistoissa että provinssin terveydenhoitohallinnossa ja erikoistui terveydenhoitoalan rakennusten suunnitteluun.

Arpiaisen professuuri kattaa terveydenhoidon erilaiset hoitotilat ja -palvelut synnytyssaleista vanhusten tukiasumiseen ja hoitoon. Sen opetus- ja tutkimusaloihin kuuluu myös kaupunkiterveys.

”Haluan olla mukana luomassa ympäristöjä, joissa ihmisen hyvinvointi on keskiössä. Laajakatseisuus ja avoin oppimisen asenne vievät tässä pitkälle. On hienoa, että Aallossa pääsen tekemään poikkitieteellistä yhteistyötä eri suunnittelualojen kesken.”

Haemme parhaillaan lahjoituksia, joilla voidaan mahdollistaa terveyden ja hyvinvoinnin arkkitehtuurin työelämäprofessuurin sekä alan opetuksen ja tutkimuksen jatkuminen Aallossa. Ota yhteyttä!

Nora Rahnasto +358503622243 nora.rahnasto@aalto.fi